Niille jotka kuvittelevat että sensurointi on poistamista
Jossakin kellarihuoneessa itkee
hyväksikäytetty lapsi
äänettömiä kyyneliä.
Kukaan ei kuuntele, ei kukaan.
Eikä kukaan näe,
ei kukaan, joka välittäisi.
Vain hyväksikäyttäjät näkevät,
ja nauravat,
sillä he tietävät, ettei kukaan näe,
kukaan joka välittäisi ei näe.
Sillä ne joiden pitäisi välitttää,
ovat sulkeneet silmänsä,
kääntäneet päänsä pois,
kieltäneet muitakin katsomasta,
sulkeneet verhon,
jotta he voisivat kuvitella,
että pahaa ei ole,
että lasta ei siellä olekaan,
hyväksikäytettyä lasta.
Vain ne saavat nähdä,
jotka nauttivat,
nauttivat nähdessään lapsen
epätoivon ja häpeän,
he saavat nostaa verhoa.
Lapsi ei enää itke.
Hän ei jaksa.
Hän aavistaa että kukaan ei välitä,
ei halua välittää,
ei halua tietää.
Ne joiden pitäisi välittää,
ovat sulkeneet verhon ja katsovat toisaalle,
tukkivat korvansa hyväksikäyttäjien naurulta,
eihän lasta olekaan,
kun katsoo toiseen suuntaan,
ei kuule.
Ja voi sanoa,
katso, kuinka paljon me olemme tehneet lasten hyväksi!
Kuinka paljon verhoja olemme pystyttäneet!
Nyt kukaan ei näe,
kenenkään ei tarvitse välittää.
Ja hyväksikäytetty lapsi
ei enää jaksa edes itkeä.
Runoa saa vapaasti levittää ja kopioida. Lähde on mainittava.